Ylioppilastutkinto

lakitnettisivuille

Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kevään tutkinnon kielten kuullunymmärtämiskokeet sekä äidinkielen tekstitaidon koe järjestetään helmikuun alkupuolella ja muut kirjalliset kokeet maaliskuun jälki- ja huhtikuun alkupuoliskolla. Sähköisissä ylioppilaskokeissa kuullunymmärtämiskoe tehdään kirjallisen kokeen yhteydessä eli erillistä kuuntelupäivää ei ole. Syksyn tutkinto järjestetään pääasiallisesti syyskuun jälkipuoliskolla.

Tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon, joko pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen. Tutkinto valmistuu, kun viimeinen pakollinen koe on suoritettu hyväksytysti.

Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on se kokonaisuudessaan uusittava.

Osallistumisoikeus

Opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilaskokeeseen, kun hän on suorittanut ennen kokeeseen osallistumistaan vähintään tutkintoaineen pakolliset kurssit.  Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen osallistuminen edellyttää vähintään kolmen tämän kielen lukiokurssin opiskelua.

Tutkinnon rakenne

Ylioppilastutkinto koostuu pakollisista ja ylimääräisistä kokeista. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Muut kolme pakollista koetta kokelas valitsee seuraavista neljästä:

· toisen kotimaisen kielen koe
· vieraan kielen koe
· matematiikan koe
· reaaliaineessa järjestettävä koe.

Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen.

Kokeen pakollisuutta/ ylimääräisyyttä ei voi ilmoittautumisen jälkeen vaihtaa.

Kokeet laaditaan kussakin oppiaineessa valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien perusteella. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun alaluokilla alkavan kielen (A-kielen) oppimäärään perustuvaa koetta.

Ilmoittautuminen ja tutkintomaksut

Jokainen opiskelija tekee opinto-ohjauksen tunneilla ylioppilaskirjoitussuunnitelman Wilmaan.

Opiskelija ilmoittautuu ylioppilaskirjoituksiin Wilman lomakkeella. Opinto-ohjaaja tarkistaa ilmoittautumisen. Kevään ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn kirjoituksiin toukokuussa.

Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Kirjoitusaineiden pakollisuutta /ylimääräisyyttä ei voi muuttaa ilmoittautumisen jälkeen. Sitovuus tarkoittaa myös mm. velvollisuutta maksaa ylioppilastutkintomaksut. Opetusministeriö päättää ylioppilastutkintomaksujen suuruudesta ja suorittamisesta. Ylioppilastutkintomaksut postitetaan kotiin. Ylioppilastutkintomaksut ovat ulosottokelpoisia ja maksamattomina menevät automaattisesti perintään.

Arvostelu 

Lukion asianomaisen aineen opettaja tarkastaa ja arvostelee kokeet alustavasti, lopullisesti ylioppilastutkintolautakunnan sensori. Tutkintolautakunta voi muuttaa opettajan antamia pisteitä. Tarvittaessa kokelas voi pyytää maksullisen tarkistusarvostelun suorittamista. Tarkastusarvostelupyyntö on tehtävä kahden viikon kuluessa siitä, kun kokeen arvosana on tullut opiskelijan tietoon. Jos arvosana tarkistusarvostelun johdosta nousee, kokelas saa rahansa takaisin.

Erityisjärjestelyt

Lukio voi hakea ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyitä kokelaalle vamman, sairauden, lukihäiriön ja vieraskielisyyden perusteella. Erityisjärjestelyhakemus tehdään silloin, kun kokelas ensimmäisen kerran ilmoittautuu tutkintoon. Opiskelijan tulee itse olla aktiivinen ja mahdollisia erityisjärjestelyjä tarvittaessa hänen tulee ottaa yhteyttä ajoissa ennen tutkinnon aloittamista erityisopettajaan.  Erityisjärjestelyjä käytetään jo lukio-opiskelujen aikana esim. kurssikokeissa.

Äkillisissä sairaustapauksissa voidaan erityisjärjestelyjä hakea tapauskohtaisesti myös lähellä ylioppilastutkintopäivää. Sairaustapauksissa tarvitaan lääkärinlausunto työkyvyttömyydestä kirjoituspäivältä.

Jos kokelaan suoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Tämä edellyttää jonkun asiantuntijan kuten psykologin tai lääkärin lausuntoa asiasta.

Ylioppilaskokeiden uusiminen 

Ylioppilaskokeen uusimisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

· Hyväksytyn kokeen saa aikarajoituksetta uusia yhden kerran.
· Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jollei hylättyä pakollista koetta ole mainitussa ajassa hyväksytysti suoritettu, koko ylioppilastutkinto on uusittava.
· Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.
· Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.
· Hylätyksi katsotaan myös sellainen koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jättänyt ilman erityistä syytä saapumatta tai jossa kokelas ei ole jättänyt suoritustaan tarkastettavaksi.

Ylioppilastutkintotodistus 

Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut tutkinnon pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päättötodistus. Päättötodistus voidaan antaa opiskelijalle, kun hän on suorittanut lukiossa hyväksytyllä tavalla vähintään 75 kurssia ja lukion oppimäärä on tullut täyteen.

Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat suoritetuista kokeista. Ylimääräisissä kokeissa saatuja hylättyjä arvosanoja ei merkitä tutkintotodistukseen.  Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään todistukseen arvosanoista parempi.

Mikäli opiskelija täydentää ylioppilastutkintoaan tai korottaa aiemmin saamiaan arvosanoja, hän saa kokeista erillisen todistuksen.

Kokelas voi saada ylioppilastutkintotodistuksen erityisen kompensaatiomenettelyn kautta, vaikka saa yhdessä pakollisessa ylioppilastutkintoaineessa hylätyn arvosanan. Se edellyttää hyvää menestystä muissa kokeissa.  Kompensaatiomenettelystä löydät enemmän tietoa ylioppilastutkinnon sivuilta.

Ylioppilaskokeen käytännön järjestelyt

Kokeet järjestetään koulun salissa ja luokkatiloissa. Ennen kokeita pidetään Abi-info, jossa käydään läpi koeaamujen aikataulut ja käytännön järjestelyt. Abi-infot ovat abiturienteille pakollisia.

Sähköinen ylioppilaskoe

Ylioppilaskokeet muuttuvat vaiheittain sähköiseksi eli opiskelija vastaa ylioppilaskokeiden kysymyksiin omalla tietokoneellaan kiinteässä verkossa koulun tiloissa. Tietokoneen ominaisuuksista ja muista teknisistä vaatimuksista on tietoa sekä ylioppilastutkinnon että digabin sivuilla. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti. Tutustu tarkoin myös ylioppilaskokeen sähköistämisen aikatauluun. Ylioppilaskokeesi uusinta saattaakin olla jo sähköinen, vaikka alkuperäinen suoritus olisikin tehty paperille. Sähköisiä ylioppilaskokeita varten harjoitellaan koulussa Abitti-ympäristössä kurssikokeita tekemällä. Tunneilla oman koneen käyttö valmistaa myös koko ajan sähköisen ylioppilaskokeen tekemiseen.

Tarkempia tietoja ylioppilastutkinnosta ja sen suorittamisesta löytyy ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta www. ylioppilastutkinto.fi ja www.digabi.fi.

Kokelaan tulee itse olla tietoinen ylioppilaskokeen ohjeista ja määräyksistä. Kuuntele tarkoin opotunneilla ja  abi-infossa, seuraa Wilman tiedotteita sekä tutustu huolellisesti tutkinnon sivustoihin niin ei tarvitse turhaan jännittää koeaamuina.